perjantai 17. helmikuuta 2012

Päivää, kuinka voin auttaa?

Kassalla on jonoa, asiakas päättää siitä huolimatta tulla välistä huutelemaan, josko voisin vaihtaa hänen 2e-kolikkonsa kahteen euronkolikkoon. Sanon hänelle, että odottaa vähän, kun edellisen asiakkaan ostostapahtuma on vielä kesken. Kun saan vaihtorahat asiakkaalle, tämä ensimmäinen mummeli tuskastuneena huutaa:
"Joko sä voit antaa mulle ne eurot, ei minulla ole koko päivää aikaa. Mulla on peli kesken!"
Katson jonon asiakkaita anteeksipyytävästi ja otan mummon kolikon ja olen antamassa hänelle käteen kaksi euronkolikkoa. Kuitenkin mummo vetää kätensä pois heti kun ensimmäinen kolikko koskettaa hänen kättään ja toinen tipahtaa hyllyn kautta lattialle.
"No nyt se putos.." ja ojentaa kätensä minulle uudelleen, odottaen että annan hänelle uuden kolikon kassasta.
"No se pitää sitten etsiä sieltä", sanon laittaessani edellisen asiakkaan kuittia roskiin (jota hän ei siis halunnut).
"En minä sitä rupea etsimään", toteaa mummo edelleen käsi ojossa.
Tulen kassan takaa asiakkaiden puolelle etsimään kolikkoa ja totean, etten voi ruveta jakamaan kassasta kolikoita, joten se euro on sitten etsittävä. Jonossa alkaa näkyä hieman tuskastuneita ilmeitä.
"En minä sitä rupea etsimään, kun sinä viskasit ne kolikot minulle!"
Hieman turhaantuneena totean: "Äläpäs nyt, minä en niitä ole viskellyt yhtään minnekään."
Mummo saa euronsa ja kukaan ei ole tyytyväinen.

--

Miesasiakas haluaa ostaa kaksi askia röökimerkkiä x. Otan hyllystä yhden ja huomaan että se on viimeinen. Varastosta saan sen toisen, mutta se on jo uudella hinnalla. Kassajärjestelmä ei osaa käsitellä hinnanmuutoksia siten, että samaa tuotetta saisi erihinnalla, joten röökiaskit on lyötävä kassaan erikseen, jotta asiakas saisi ensimmäisen askin vielä vanhalla hinnalla. Selitän tämän asiakkaalle ja kerron että lyön askit erikseen.
"Tämä ensimmäinen on x,xx euroa", totean hieman huvittuneena.
Asiakas tuijottaa minua, eikä tee mitään asian eteen.
"Paljonko ne on yhteensä?"
Lasken laskimella paljonko askit tekevät yhteensä ja ilmoitan summan. Asiakas antaa minulle kaksikymppisen.
Lyön ensin halvemman askin, päätän kassatapahtuman, sitten otan toisen askin ja päätän kassatapahtuman ja annan asiakkaalle vaihtorahat.
"Oletko sä joku harjoittelija?"
"En ole", sanon ja kerron uudestaan (itseasiassa kolmatta kertaa) miksi askit piti lyödä kassaan erikseen. Asiakas ei tunnu ymmärtävän vieläkään, hymähtää ja lähtee pois.

--

Vanhempi nainen (joka ei oikein koskaan ymmärrä, miten esim. keno toimii, vaikka on selitetty monta kertaa puhumattakaan arvoista) tulee tiskille ja kyselee tapansa mukaan mitä porukkapelit maksaa, vaikka hinnat näkyvät isolla asiakkaaseen päin. Selitän kärsivällisesti jokaisen porukkapelin hinnan ja mitä ne sisältää.
 "Minä haluan sellaisen pelin, mistä voittaa. Mikähän sen nimi olikaan, kun en muista. Ne puhuu usein sellaisesta, mistä voittaa, niin minä haluan sellaisen. En yhtään muista mikä sen nimi on.."
"Niin, näistähän ei etukäteen voi tietää, että voittaako vai ei, kun nämä arvotaan vasta myöhemmin...", totean vaikka sen luulisi olevan aikalailla itsestäänselvyys.
"Jaa, no minä otan sitten vaikka jonkun arvan. Minkäslaisia niitä on?"
Esittelen kaikki arvat ja kerron minkähintaisia ne ovat. Asiakas valitsee jokeri-arvan, joka toimii samaan tapaan kuin kupongilla pelattavat keskiviikko- ja lauantaijokeri. Käymme keskustelua siitä, mitä arvasta kuuluu raaputtaa ja asiakas varmistaa monta kertaa, saako arvan raaputtaa kokonaan. Hieman myöhemmin asiakas palaa kassalle ja kysyy onko arvassa voittoa. Yhtään numeroa ei ole oikein ja sanon asiakkaalle tämän. Hän kuitenkin väittää, että siinä on samoja numeroita. En tiedä mihin hän on niitä numeroita oikein verrannut, sillä yksikään numero ei ole sama ylä-ja alarivissä, puhumattakaan että ne olisi kohdakkain oikein. Tarkistan arvan vielä koneella, joka antaa ulos lapun "ei voittoa". Asiakas toteaa, että ihan typerä arpa ja että eihän tuollaisia kannata ostaa, kun ei kerran voita.

--

Miesasiakas pelaa pelikonetta. Hän on vaihtanut kolikoita jo 60 euron edestä ja syytänyt kaikki koneeseen. Alkaa loputtomalta tuntuva valitus siitä, miten pienet eläkkeet on ja miten väärin se on. Sekin on väärin, että kone vie kaikki hänen rahansa, eikä ole varaa ostaa ruokaa.
"Niin pienet eläkkeet, ettei raha riitä elämiseen, on se kumma.."
"Ahaa, voi harmi..."
"Meitä eläkeläisiä syrjitään, eikä mistään saa rahaa.." *vaihtaa vielä 40e kolikoiksi ja laittaa sen kaiken pelikoneeseen*
"Jaahas, on se jännä..."
"Meitä ei ajatella yhtään, pienet on eläkkeet.. Raha ei vaan riitä.."

Mies käy pelaamassa koneita joka ilta, onneksi rahat riittää edes siihen, jos ei ruokaan.

---

Asiakas etsii jotain lehtihyllystä ja saapuu sitten tyhjin käsin kassalle.
"Olisiko teillä toissaviikolla ilmestynyttä Me Naiset -lehteä?"
"Ei valitettavasti ole, kaikki vanhat lehdet menee suoraan palautuksiin."
"Minä todella tarvitsisin sen lehden, kun siinä oli yksi juttu, mitä minun tytär suositteli."
"Niin.. Ne tosiaan menee suoraan palautuksiin heti, kun uusi numero ilmestyy."
"Se olisi todella tärkeä saada se lehti."
"Joo-o."
"Sitäkö ei sitten teiltä saa?"
"No eipä sitä enää saa, kun tosiaan palautetaan..."
"Mistähän minä saisin sen..?"
"Enpä osaa sanoa. Kyllä ne jokapaikassa aina palautetaan uuden numeron ilmestyessä.."
"Ois kyllä tosi tärkee juttu..."

Onneksi seuraava asiakas pelastaa tilanteen ja rouva poistuu.

---
Poika tulee kassalle.
"Yks punanen marlboro."
"Kova vai pehmeä?"
"Yks punanen marlboro."
"Kova vai pehmeä?"
"Tavallinen punanen marlboro"
"Otatko kovan vai pehmeän askin..? Ja näytätkö henkkareita..?"
"Joo, kova - - Ei oo mukana."
Asiakas jää tuijottamaan minua tyhjä katse silmissään.

Ei onnistunut.

- -
Nuori nainen tulee kassalle ja ojentaa lottokupongin.
"Terve, näytätkö henkkareita?"
"Täh..?" Asiakas katsoo epäuskoisena, mutta alkaa etsiä lompakkoaan.
Odotan rauhassa kuponki kädessä asiakkaan mulkoillessa minua, kuin olisin tehnyt jotain pahaa. Asiakas näyttää henkkareitaan, joissa syntymävuoden kohdalla komeilee 1992, eli hän on vähän aikaa sitten täyttänyt 19. (OI ANTEEKSI TÄMÄ LOUKKAUS, en huomannut naamasta että olet jo vuoden verran ollut täysi-ikäinen)
"Kiitos!" ja laitan kupongin koneen läpi.

--
Tullessaan sisään pitkäletti ihastelee pitkään lahjakorttivalikoimaa. Varsinkin iTunesin lahjakortteja, joita löytyy kolmea eri hintaluokkaa. Pitkäletti ja hänen hieman sekavan oloinen naisensa tutkiskelevat ihan kaikkea mitä myymälästä löytyy. Sekava nainen tarkistuttaa muutamat tyhjät kenolaput, kun pitkäletti tutkailee tatuointilehtiä. Pariskunta viipyy pitkään. Vähitellen uskon, etteivät he ole tulossa kassalle ja jatkan kesken olevaa siivousta. Pitkäletti ja sekava nainen kävelevät pois, ovesta mennessään pitkäletti ottaa hyllystä tyytyväisenä mukaansa iTunesin 50 euron lahjakortin. Ihan jees muuten, mutta niillä ei ole mitään arvoa jos niitä ei kassalle ensin lataa.

--
Minua hämätään hienosti ja kansanpukuiset nuoret vievät oven vieressä olevasta dnan esittelyhyllystä liittymäpakkauksia puolenkymmentä. Tämäkin varmaan tosi jees, mutta ne ovat siinä asiakastilassa ainoastaan mainoksen vuoksi ja tyhjiä.

---

Tänään minulla on vapaapäivä! :)

torstai 2. helmikuuta 2012

Siivous-/muuttopalvelusta päivää!

Viime päivät ovat olleet täynnä tavaroiden kantamista ja siivousta ja sitä kaikkea on tehty nyt sen verran paljon, että olisin valmis asumaan uudessa osoitteessani vaikka koko loppuelämäni. Muuttaminen on kamalaa! Muuttopäivänä, kun olin saanu oman osuuteni tehtyä, tuntui ettei enää vaan jaksa tehdä mitään, olin aivan uuvuksissa. Hyi. Reiluna likkana jätin pojat keskenään kantamaan painavimmat kamat, eli sohvan, kuivausrummun ja pesukoneen ja itse suuntasin vetämään treenejä.



Toissapäivänä sain sitten siivottua koko kämpän ja päätin etten siivoa enää koskaan. Muuttosiivous, aivan järkyttävää p**kaa. Itse ainakin olen kyseisen kamaluuden tehnyt aina muuttaessani tarkasti ja hyvin, toisin kuin joskus kun olin kaverini muuttoapuna ja siivous tarkoitti suurimpien koirankarvapallojen siivousta lastalla. Ei tarvinnut pestä tasoja, hyllyjä, ikkunoita eikä lattiaakaan. Se oli vähän suurpiirteistä. Itsehän hankasin uuniakin varmaan tunnin :D Ja kokonaisuudessaan tiistaina käytin siivoukseen aikaa 5 tuntia ja voin kertoa, että kaikki tuli hinkattua tarkkaan.

Nyt sitten pitäisi saada raivattua tämä nykyinen kämppä, mutta tavarat vaan pysyy pahvilaatikoissaan ja jätesäkeissään. Mitä ilmeisimmin ne eivät aio itsestään mennä kaappeihin ja niitä pitäisi auttaa, puuh. Tuli järjesteltyä tänään jo keittiö ja sain laitettua kolme laatikollista tavaraa kaappeihin piiloon, mutta tämä tehtävä tuntuu loputtomalta. Kuinka paljon ihmisellä voi olla tavaraa..? - PALJON.

Viime yönä syliini tyrkättiin seuraavaa:



Ihana yllätys, ihana mies <3

maanantai 23. tammikuuta 2012

Lucky in love

Mä heräsin tänään siihen todellisuuteen, että nyt on TALVI. Ulkonahan on kylmä, kun lähtee farkuissa ja syyskengissä! Melkein ostin uudet (ihan oikeat) talvikengät tänään Sokokselta tämän pääni sisällä syttyneen lampun innoittamana, mutta vieressä hätää kärsinyt mies voitti säälipisteet kotiin, enkä jäänyt pähkäilemään oikeaa kokoa. Ehkäpä huomenna saan raahattua kengät kotiin.



Kodista puheenollen, se on virallisesti muuttamassa osoitettaan muutama sata metriä "kotikatua" alaspäin heti ensi kuun alussa. Suurta muutosta nykyhetkeen se ei tee, sillä olen tehnyt pehmeää laskua jo ainakin kuukauden ja melkeinpä asunut saman katon alla miehen kanssa. Ainoastaan se muuttuu, että saan loputkin kamani (mm. aivan ihanan sohvani) samaan osoitteeseen kanssani. Tietenkin helpottaa minun oloani huomattavasti, että saan omat tavarani laitettua lipaston laatikoihin, on enemmän astioita, saan käyttää kuivausrumpua ja saan kaikki omat pienet tärkeät jutut, jotka tarvitsen kotoisan fiiliksen luomiseen mukaani.

Yhteenmuuttaminen on asia, jota en uskonut ihan heti tekeväni. On nimittäin hieman huonoja kokemuksia takaraivossa muistuttamassa.. "Entä jos..", alkoivat kauhukuvien tunnelmoinnit pääni sisällä, kun mietin tätä vaihtoehtoa joulukuun aikaan. "Kaipa tämä olisi jossain vaiheessa edessä kuitenkin", rauhoittelin itseäni ja kasvavaa pelkoa oikeastaan kaikkea sitä kohtaan, mikä voisi mennä pieleen. Olenhan minä jo selvinnyt näin pitkälle: olen uskaltanut luottaa ihmiseen niin paljon, että voin seurustella.. Samalla luottamuksellahan tuo yhteenmuuttaminenkin menee ;)

Tällä hetkellä minä pidän tätä oikein hyvänä juttuna. Melkeinpä kaikki jossittelut ja pelkäämiset ovat väistyneet. Toisinaan pelkään sellaista "tottumista", mikä saattaa aiheutua yhteenmuuttamisesta. Pelkään, että ne pienet jutut, mitä toisen vuoksi tekee, loppuvat. Kaikesta tulee arkipäiväistä. Ehkä pelkään välillä sitä "oikeaa" arkea kaiken tämän pitkän "kuherruskuukauden" päätteeksi. Toisaalta en malta odottaa sitä "arkea", koska haluan tietää miltä se tuntuu. Olen vielä sellaisessa vaiheessa suhdetta, että aina kun tämä mieheni ilmestyy yllättäen työpaikalleni, se tuntuu vatsanpohjassa asti, enkä voi olla hymyilemättä. Ja kun mies päättää tehdä ruokaa ja tyrkkää lautasen eteeni, jään miettimään, etten mitenkään voi ansaita näin hyvää miestä, näin hyvää kohtelua. "Wauuu, taitaa olla vähän liian hyvä mies minulle.."


Pakko muuten mainostaa uusinta blogilöytöäni, sillä tämä on oikeasti hyvä:
http://paskatkirppisloydot.blogspot.com/

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

I'm fine, thanks.

Oikein hyvää uutta vuotta vaan kaikille, olkoon tämä vuosi kaikinpuolin parempi kuin edellinen ja toivottavasti olette luvanneet jotain helposti toteuttavaa! Miksi muuten uudelle vuodelle pitää aina luvata jotain...? KVG, niin kuin veljeni sanoisi.

Täälläpäin vuosi vaihtui mukavissa merkeissä. Käytiin päivällä vähän keilaamassa (ja parilla), pelaamassa biljardia (ja parilla), syömässä (ja yhellä), sitten päädyttiinkin pienellä porukalla viettämään iltaa saman katon alle (ja juomaan), käytiin vähän ampumassa raketteja ja lähdettiin baariin. Baarissa piti käydä laulamassa myös KARAOKEA, mikä on vain yksi niistä lukuisista asioista, joita olisi pitänyt jättää tekemättä. Kuinka helppoa on laulaa jotain biisiä, kun ei kuule musiikkia tai omaa ääntään ..?! Plääh, never again. Muutenkin, kuten on jo monesti tullut todettua: illat menevät sata kertaa paremmin kun ei ryyppää, miksi siihen silti aina välillä sortuu? Mimmi ei tajuu.


Tälle vuodelle lupaan etten juo noin hirveitä kännejä kuin vuoden vaihteessa.

2011 paketissa, mitä jäi käteen...?

IHMISSUHTEET:

1. Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana?
-Kyllä :)

2. Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt?
-Kävin kasvohoidossa... :D

3. Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
-Olen <3

4. Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
-Minun ja pojan "ensitreffit"
- Voitin 20e kenosta ;)

5. Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
- En ole.

6. Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
-En tietääkseni.

7. Oletko lihonnut?
-Jojoillut ainakin.

8. Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
-En.

9. Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
-Enpä ole.

10. Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
-En ole ottanut, vaikka mieli on tehnytkin. Ehkä kerään vähän rohkeutta (ja rahaa) ja otan sitten. Kunhan vaan unohdan ensiksi sen pienen tosiasian, että inhoan sitä jatkuvaa rasvailua, puhdistamista ja kutinaa.

TURHANPÄIVÄINEN ÄLYKKYYS:

1. Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- Tuo minun oma ihana mies <3

2. Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
-En muista mitä olen luvannut... Eiku.. TIETENKIN PIDIN ;)

3. Synnyttikö kukaan läheisesi?
-Kyllä!

4. Kuoliko kukaan läheisesi?
-Ei.

5. Missä maissa kävit?
-Kreikassa ja Iisalmessa. ;D

6. Mitä haluaisit vuodelta 2012 sellaista, joka ei onnistunut vuonna 2011?
- SM-kultaa.

7. Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?
-18.9! Työpaikalleni ilmestyi mies ja ruusu! (tindelle kukkia..? oooooohh)

8. Vuoden suurin saavutuksesi?
-SM-hopea, miehen nappaaminen, hengissä selviäminen.

9. ...ja suurin epäonnistuminen?
- SM-hopea, painonveto.

10. Kärsitkö vammoista?
- Selkä hajosi vaihteeksi, mutta mitä ilmeisimmin siitä on nyt kipulääkityksellä selvitty. (fingers crossed)

11. Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- Laukut, vaatteet, joululahjaksi ostamani elämyslahja :D (jos et tykkää, mä voin pitää sen *vink*)

12. Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
- Kaikkien, jotka ovat kestäneet minua.

13. Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
-No varmaan oma.

14. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
-Laskuihin, vuokraan. Varmaan ihan kiitettävästi myös vaatteisiin... vois noin lonkalta arvioida.

15. Mistä innostuit eniten?
-Siitä, että MINULLE tehtiin ruokaa.

16. Vuoden 2011 4 ihmistä?
-yks kaks kolme neljä

17. Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
-Varmaankin onnellisempi.

18. Lihavampi vai laihempi?
-Laihdempi. Laihdempi LAIHEMPI.

19. Rikkaampi vai köyhempi?
-Köyhempi.

20. Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- Treenannut, siivonnut.

21. ...entä vähemmän?
-Syönyt.

22. Miten vietit joulun?
-Töissä, porukoilla, miehen luona.

23. Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
-Vuoden vaihteen toilailut jättäisin välistä...

24. Rakastuitko vuonna 2011?
- Kyllä<3

25. Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
-Ei yhtään.

26. Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
-En ole tainut seurata oikein mitään, en ole tv:tä avannut oikeastaan kuin leffoja varten.

27. Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
-En.

28. Mikä oli paras lukemasi kirja?
-Joku hurja murhamysteerikirja (näin niistä kaikista painajaisiakin..)

29. ...entä musiikillinen löytö?
- Adele

30. Mitä halusit ja sait?
-Tuon yhden ihanan miehen.

31. Mitä halusit, muttet saanut?
- Hmm. Helpon elämän.

32. Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
-Jaa-a, enpähän tiedä. Paljon on tullut leffoja katsottua, mutta just nyt ei muistu yksikään mieleen. - - Lunttasin omasta blogista ja siellä oli kehuttu Social Networkiä ja Veijareita. Vastaan ne. - - OH ja sieltä löytyi myös viime uuden vuoden lupaus! Olen siis sen OIKEASTI pitänyt!

33. Mitä teit syntymäpäivänäsi?
-Treenasin kovaa (kaksi treeniä) ja päädyin muutamalle ihanaisen tyttösen kanssa.

34. Ketä kaipasit?
-En kai ketään..?

35. Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
-Kuka sanoi että olen järjissäni? ;)

MUUTA:

1. Kuinka monta ihmistä olet suudellut vuoden aikana? - Villi veikkaus: 3.

2. Oletko joutunut tappeluun? -Nope.

3. Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana? - Tottahan toki!

4. Oletko juonut "perseitä"? - Ehkä vahingossa.

5. Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin? - Khyyyyl.

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Going crazy

Käsittämätöntä miten väsynyt voi ihminen olla. Luulisi, että pysyisi vähän edes virkeänä kun tulee nukuttuakin. Viime yönäkin olen nukkunut arviolta kymmenen tuntia, eikä missään vaiheessa ole tuntunut siltä, että olisi oikeasti hereillä vaan vähän kuin sellaisessa unessa koko ajan. Viime päivinä olen käynyt sellaisia keskusteluja, joista en ole ollut aivan varma, että onko se tapahtunut oikeasti vai olenko nähnyt unta. Sellaista on saattanut käydä ihan puolen tunnin sisään, kun olen alkanut miettimään, että puhuttiinko me oikeasti tästä äsken vai kuvittelinko vaan.

Tänään olin kovin ahkerana ja päätin siivota oman kämppäni. Tiskasin, pesin kolme koneellista pyykkiä, siivosin vaatekaapin, vein roskat ja sitten olinkin jo aivan uuvuksissa. Piti mennä peiton alle turvaan pahaa maailmaa ja olisi tehnyt mieli vaan ruveta nukkumaan. Alkaa vähän tuntua, että tämä johtuu jostain puutostilasta, koska ei kai ole kovin normaalia olla koko ajan ihan uuvuksissa. Voisi varmaan tsekkailla hemoglobiinit tai jotain. Ja vetää vitamiiniähkyt.

Blah blah blah. Yada yada yada.

tiistai 27. joulukuuta 2011

HO HO HO

Vissiin joku joulu ollut tässä meneillään, kuulin huhua. Itse olen ainakin ollut koko joulun töissä, toivottavasti teillä on ollut rauhallisempaa. Jouluaattokin meni aamuvuorossa josta sitten rättiväsyneenä kampesin itseni vanhempien tykö. Siinä sitten vähän jouluateriaa naamaan, lahjan vaihdot ja vähän joululauluja telkkarista. Kun mies kaarsi pihaan autollaan ja vei kotiin, olin ehkä tyytyväisin koko päivänä. Viime aikoina tuo lepo on ollut vähän kortilla. Tai sitten olen muuten vaan ollut koko ajan niin tajuttoman väsynyt. Mikähän lie. Ei vaan jaksa oikein tehdä mitään.

jouluinen kuva suoraan googlesta, olkaa hyvä


Totaalisen treenitauon olen aloittanut viikko sitten, koska selkä meinasi ottaa lopputilin. Hei kuulkaas, moni on kuollut kotiin, älkää olko kotona! Myöskin voin kertoa näin kokemuksen syvällä rintaäänellä, että suihkussa ei sitten kannata nostaa jalkaa, silloin saattaa selästä kuulua epämääräinen rusahdus ja jäätte niille sijoille. Jännitystä elämään, kyllähän te tiedätte.. Näillä mennään mitä on annettu - eli kipulääkkeillä. Lääkäritäti ei päästänyt kuvauksiin, joten voi vaan arvailla, onko selästä jotain mennyt oikeasti rikki.

Mä olen niin tajuttoman kateellinen niille, jotka pystyy treenaamaan normaalisti ja joilla riittää motivaatio. Itsellä se vaan ei ala löytyä. Ainoastaan leirin aikaan puolessa välissä kuuta, tuntui siltä että "hei, mä tykkään tästä!", mutta sen jälkeen ei ole huvittanut. Mistä sitä motivaatiota oikein saa kun se on kadonnut? Nyt tosin kun on ongelmaa selän kanssa, ei edes uskalla lähteä tekemään mitään, kun tuntuu että pitäisi välttää kaikkia repiviä ja kiertäviä liikkeitä. Pitäsköhän vaihtaa pilatekseen..?

Käytiinpäs muuten tyttöjen kanssa katsomassa mitä tapsalle kuuluu ja onko niitä tansseja... Tilasin baarissa yhden siiderin, joka päätyi suoraan minun ja ystäväni päälle, kun joku pienessä maistissa ollut neitokainen päätti lasin huitaista menemään, JEE! Pitää vissiin käydä kohta vielä puristelemassa laukkua, jos sieltä vielä muutama pisara tippuis, niin saattaisi pienen hiprakan napata ;) Otin lohdutussiiderin ja sen jälkeen lähdettiinkin kotiin. Ollaan tällaisia villejä bilehileitä ;)

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

On ilmoja pidellyt..

Viime aikoina postaustahti tässä blogissa on ollut näköjään aivan päätä huimaava! Pahoittelen asiaa, mutta en lupaa parannusta. Olen olevinaan niin kiireinen ihminen nykyään, etten ehdi kirjoittelemaan. Oikeassa elämässä suurin syy ehkä on se, ettei netti suostu toimimaan kunnolla (thank god for MOKKULAT) ja tietenkin illat on varattu parisuhteelle. En vieläkään voi uskoa, että MINÄ seurustelen.

Viime aikoina olen höllännyt treenitahtia huomattavasti ja tehnyt lähinnä omien tuntemusten mukaan - eli silloin kun huvittaa. Tämä tarkoittaa sellaista kevyttä kolmen-neljän treenin viikkoa keskimäärin. Ja kylläpä tuntuu lusmulta, ei mitään rajaa! Tällä viikolla oli tarkoitus jatkaa kovaa treeniä, mutta taidan tulla kipeäksi. Katsotaan miltä illalla tuntuu, saattaisihan sitä voida käydä vähän testailemassa.

Näillä näkymin kilpailen seuraavan kerran vasta tammi-helmikuun aikoihin, joten suurta kiirettä ei vielä ole. Ainoastaan itseä häiritsee lievä lihominen, mitä tämä treenaamattomuus ja ruokavalion muutos on saanut aikaan. Mies tuntuu olevan vaan tyytyväinen asiaan, eli meillä on hieman erilainen käsitys siitä millainen naisen vartalon kuuluu olla :D
Jos nyt järkevästi ajattelee, niin oikeasti täytyy nyt ottaa itseään niskasta kiinni, niin ei tee niin pirun tiukkaa taas repiä ylimääräisiä painoja pois ennen puntaria. Elämästään kun voi niin helposti tehdä todella vaikeaa ja vittumaista tai pienillä muutoksilla vähän helpompaa.



Käytiin muuten viikko sitten erään tytskän kanssa Naantalin kylpylässä vähän hermolomalla, oli kyllä kivaa! Ei varmaan missään hotellissa ole ollut niin hyvää palvelua, kuin mitä saatiin osaksemme heti kun sisään astuttiin. Otettiin rennosti ja lepäiltiin, käytiin vähän kasvohoidossa ja lepäiltiin lisää. Hyvä reissu. Suosittelen!