Going crazy

Käsittämätöntä miten väsynyt voi ihminen olla. Luulisi, että pysyisi vähän edes virkeänä kun tulee nukuttuakin. Viime yönäkin olen nukkunut arviolta kymmenen tuntia, eikä missään vaiheessa ole tuntunut siltä, että olisi oikeasti hereillä vaan vähän kuin sellaisessa unessa koko ajan. Viime päivinä olen käynyt sellaisia keskusteluja, joista en ole ollut aivan varma, että onko se tapahtunut oikeasti vai olenko nähnyt unta. Sellaista on saattanut käydä ihan puolen tunnin sisään, kun olen alkanut miettimään, että puhuttiinko me oikeasti tästä äsken vai kuvittelinko vaan.

Tänään olin kovin ahkerana ja päätin siivota oman kämppäni. Tiskasin, pesin kolme koneellista pyykkiä, siivosin vaatekaapin, vein roskat ja sitten olinkin jo aivan uuvuksissa. Piti mennä peiton alle turvaan pahaa maailmaa ja olisi tehnyt mieli vaan ruveta nukkumaan. Alkaa vähän tuntua, että tämä johtuu jostain puutostilasta, koska ei kai ole kovin normaalia olla koko ajan ihan uuvuksissa. Voisi varmaan tsekkailla hemoglobiinit tai jotain. Ja vetää vitamiiniähkyt.

Blah blah blah. Yada yada yada.

HO HO HO

Vissiin joku joulu ollut tässä meneillään, kuulin huhua. Itse olen ainakin ollut koko joulun töissä, toivottavasti teillä on ollut rauhallisempaa. Jouluaattokin meni aamuvuorossa josta sitten rättiväsyneenä kampesin itseni vanhempien tykö. Siinä sitten vähän jouluateriaa naamaan, lahjan vaihdot ja vähän joululauluja telkkarista. Kun mies kaarsi pihaan autollaan ja vei kotiin, olin ehkä tyytyväisin koko päivänä. Viime aikoina tuo lepo on ollut vähän kortilla. Tai sitten olen muuten vaan ollut koko ajan niin tajuttoman väsynyt. Mikähän lie. Ei vaan jaksa oikein tehdä mitään.

jouluinen kuva suoraan googlesta, olkaa hyvä

Totaalisen treenitauon olen aloittanut viikko sitten, koska selkä meinasi ottaa lopputilin. Hei kuulkaas, moni on kuollut kotiin, älkää olko kotona! Myöskin voin kertoa näin kokemuksen syvällä rintaäänellä, että suihkussa ei sitten kannata nostaa jalkaa, silloin saattaa selästä kuulua epämääräinen rusahdus ja jäätte niille sijoille. Jännitystä elämään, kyllähän te tiedätte.. Näillä mennään mitä on annettu - eli kipulääkkeillä. Lääkäritäti ei päästänyt kuvauksiin, joten voi vaan arvailla, onko selästä jotain mennyt oikeasti rikki.

Mä olen niin tajuttoman kateellinen niille, jotka pystyy treenaamaan normaalisti ja joilla riittää motivaatio. Itsellä se vaan ei ala löytyä. Ainoastaan leirin aikaan puolessa välissä kuuta, tuntui siltä että "hei, mä tykkään tästä!", mutta sen jälkeen ei ole huvittanut. Mistä sitä motivaatiota oikein saa kun se on kadonnut? Nyt tosin kun on ongelmaa selän kanssa, ei edes uskalla lähteä tekemään mitään, kun tuntuu että pitäisi välttää kaikkia repiviä ja kiertäviä liikkeitä. Pitäsköhän vaihtaa pilatekseen..?

Käytiinpäs muuten tyttöjen kanssa katsomassa mitä tapsalle kuuluu ja onko niitä tansseja... Tilasin baarissa yhden siiderin, joka päätyi suoraan minun ja ystäväni päälle, kun joku pienessä maistissa ollut neitokainen päätti lasin huitaista menemään, JEE! Pitää vissiin käydä kohta vielä puristelemassa laukkua, jos sieltä vielä muutama pisara tippuis, niin saattaisi pienen hiprakan napata ;) Otin lohdutussiiderin ja sen jälkeen lähdettiinkin kotiin. Ollaan tällaisia villejä bilehileitä ;)

On ilmoja pidellyt..

Viime aikoina postaustahti tässä blogissa on ollut näköjään aivan päätä huimaava! Pahoittelen asiaa, mutta en lupaa parannusta. Olen olevinaan niin kiireinen ihminen nykyään, etten ehdi kirjoittelemaan. Oikeassa elämässä suurin syy ehkä on se, ettei netti suostu toimimaan kunnolla (thank god for MOKKULAT) ja tietenkin illat on varattu parisuhteelle. En vieläkään voi uskoa, että MINÄ seurustelen.

Viime aikoina olen höllännyt treenitahtia huomattavasti ja tehnyt lähinnä omien tuntemusten mukaan - eli silloin kun huvittaa. Tämä tarkoittaa sellaista kevyttä kolmen-neljän treenin viikkoa keskimäärin. Ja kylläpä tuntuu lusmulta, ei mitään rajaa! Tällä viikolla oli tarkoitus jatkaa kovaa treeniä, mutta taidan tulla kipeäksi. Katsotaan miltä illalla tuntuu, saattaisihan sitä voida käydä vähän testailemassa.

Näillä näkymin kilpailen seuraavan kerran vasta tammi-helmikuun aikoihin, joten suurta kiirettä ei vielä ole. Ainoastaan itseä häiritsee lievä lihominen, mitä tämä treenaamattomuus ja ruokavalion muutos on saanut aikaan. Mies tuntuu olevan vaan tyytyväinen asiaan, eli meillä on hieman erilainen käsitys siitä millainen naisen vartalon kuuluu olla :D
Jos nyt järkevästi ajattelee, niin oikeasti täytyy nyt ottaa itseään niskasta kiinni, niin ei tee niin pirun tiukkaa taas repiä ylimääräisiä painoja pois ennen puntaria. Elämästään kun voi niin helposti tehdä todella vaikeaa ja vittumaista tai pienillä muutoksilla vähän helpompaa.

Käytiin muuten viikko sitten erään tytskän kanssa Naantalin kylpylässä vähän hermolomalla, oli kyllä kivaa! Ei varmaan missään hotellissa ole ollut niin hyvää palvelua, kuin mitä saatiin osaksemme heti kun sisään astuttiin. Otettiin rennosti ja lepäiltiin, käytiin vähän kasvohoidossa ja lepäiltiin lisää. Hyvä reissu. Suosittelen!

Talvijuttuja

Aloitin tänään valmistautumisen tulevaan talveen - nimittäin shoppailemalla! Tarkoitus oli löytää uusi talvitakki sekä kengät, jotka ovat lämpimät ja joissa ei ole korkoa. Suuntasin Ellokselle ja sieltähän löytyikin vaikka mitä kivaa ja osan jouduinkin vaan tallentamaan suosikkeihin odottamaan seuraavaa saumaa tilaamiselle. Ostoskoriin päätyi seuraavaa:

Tarkoitus on vielä etsiä jotain kivoja neuleita ja neuletakkeja lämmittämään talven pimeinä iltoina. Loppukesästä ostin pari kivaa neuletta Ginasta ja nekin ovat jo olleet kovassa käytössä. Kaikki vanhat kaapista löytyvät vaatteet taas tuntuvat tylsiltä ja käyttökelvottomilta, joten vaatekaappi on uudistuksen tarpeessa. Vieläköhän sitä jaksaisi pitää kirpparia..(?)

Elloksella on muuten nyt kampanja, jossa kalleimmasta tuotteesta saa alennusta -40% ja muista tuotteista -20%, joten kannattaa käydä vilkaisemassa ;)

P.S. Mikä siinä on, että aina tulee ostettua kaikkea mustaa..?

Träna, tränar, tränade, tränat

Tänään taas käytiin hyvässä seurassa salilla oppimassa uusia asioita. Olen tässä kahden päivän aikana oppinut ehkä enemmän kuin kokonaisen kuukauden aikana. Vaikka miten itse osaisi opettaa ja huomaisi muiden virheet ja osaisi neuvoa miten ne korjataan, tarvitaan silti omalle kohdalle joku, joka kertoo sen kaiken myös itselle. Olen tiedostanut paljonkin virheitä, mitä teen toistuvasti, mutten ole päässyt niistä virheistä eroon. Nyt kun on tehty erikseen harjoitteita juuri näitä virheitä (ja korjausta) ajatellen, on homma toiminut aivan eri tavalla. Toistoa toiston perään, niin alkaa jäädä selkäytimeen ja toimii vielä oikeassa paikassa oikeaan aikaan - eli kehässä. Olen todella tyytyväinen näihin kahteen päivään ja itseluottamus on noussut kohisten.

Enää ei tarvitse kuin leikata toinen käsi pois tai käydä rasvaimussa, niin olen valmis ottelemaan ;) Ei vaan, tänään pitää tuoda kaupasta kivennäisvettä, kananmunia, maitorahkaa, ananasta, omenoita ja sitten taas kiristellään lisää. Aloitin jopa uudestaan kahvinjuonninkin, jotta se nopeuttaisi aineenvaihduntaa..! Tässä tapani mukaan samalla haaveilen kaikesta, mitä aion syödä kunhan on kisoista selvitty. Listalla olisi kaikenlaisia leivonnaisia (voi, kun saisin täytekakkua extra-kermavaahdolla!), film townin irtokarkkeja ja kunnon ruokaa. Joku noutopöytä olisi just sopiva juttu. Jäätelökin kelpaisi.

Olenpa pudottanut kesän jälkeen sellaiset kivat 5-6 kiloa jo. Vissiin teki mieli syödä karkkia silloin.

Muodin mukana

Olen oppinut naisten suosimasta "laatu"-lehdestä, että nyt on muodissa toisiinsa tarttuneet hämähäkkiripset. Nyt voin kertoa teille hyvän vinkin, miten sellaiset saa hyvin helposti...

Salainen ase tähän kyseiseen tavoittelemisen arvoiseen tyylisuuntaukseen on Maybellinen One by one volum' express mascara. Epäonnisena menin ostamaan tämän tuotteen ja joka aamu saan vähintään toisen silmän ripset klimppiin ja joudun aloittamaan alusta. Tämä kuitenkin on sellainen kauneusjuttu, mitä en tavoittele. Havainnollistan suuren suurta ongelmaani epäselvällä kuvalla, olkaa hyvä:

Kävin tänään tekemässä harvinaisen hyvän ja silmiä avaavan aamutreenin. Korostui selkeästi se, mitä pitää korjata omassa tekemisessä ja mihin pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota. Oli kuin lamppu olisi pään sisällä syttynyt, if you know what I mean. Todella hyvä fiilis jäi.

Olen myös kovin ylpeä itsestäni, sillä sain tänään varattua itselleni hierojan SEKÄ kampaajan. Nam.

Täs nyt on ollu vähän kaikenlaista

Pientä taukoa kirjoittamisessa havaittavissa, hupsista! Tauko alkoi siitä, kun lähdin viettämään kesälomaa Kreetalle (oli muuten aivan ihanaa, lämmintä ja rentouttavaa!) ja siitä suoraan leirille ja sitten alkoikin 10 päivän työputki. Lisäksi olen alkanut seurustelemaan. Joo, en minäkään voi uskoa sitä. Tuntuu epätodelliselta ja pelkään herääväni tästä unesta minä hetkenä hyvänsä. Onneksi niin ei ole vielä käynyt, koska olen äärimmäisen onnellinen.

Tällä hetkellä menossa on valmistautuminen ensimmäisiin kisoihin tällä kaudella. Painoja yritetään saada taas alas ja treeni on kovaa. Välillä olen rypenyt omassa epävarmuudessani siitä ettei aika riitä ja että tarvitsisin paljon paljon enemmän treeniä - ja aikaa. Parempina päivinä tiedän kuntoni olevan hyvä ja pärjääväni jo pelkällä tahdonvoimalla ja itseluottamuksella hyvin. Siitäkään huolimatta varmuus ei ole samaa luokkaa, kuin mitä se normaalisti on esimerkiksi kisakauden loppupuolella, kun on koko syksyn ja talven tehnyt töitä. Mutta eiköhän se sitten siellä kehän laidalla löydy sekin.

Olen niin kovin haaveillut jostain ylisuuresta hampurilaisateriasta kaikkine rasvamättösetteineen ja välillä tuntuu että mieluummin söisin kuin lähtisin ottelemaan. Syöminen on kivaa.