Nolife.

Viime aikoina minulla ei ole ollut minkäänlaista elämää. Tai siis pitkään pitkään aikaan, tai siltä se ainakin tuntuu. Olen tehnyt töitä niska limassa, sillä olen hommannut itselleni toisen työpaikan. Haluan itselleni jalkaa oven väliin, jotta voisin vihdoin jättää tuon "oikean" työpaikkani lopullisesti. Lisäksi rahatilanne on ollut aivan surkea välillä, sillä kun teet yhden vuoron viikkoon pari viikkoa kuussa, ei hirveästi juhlita, syödä kinkkua leivän päällä tai mitään muutakaan. Aivan järjetön ja loputtomalta tuntuva stressi koko ajan, joka on aiheuttanut itkukohtauksia töissä ja kiukuttelukohtauksia kotona. Ei siis mitään herkkua.

Mutta! Tuo uusi työpaikka, missä olen ollut nyt kuukauden verran, on aivan mahtava! Ensimmäisinä päivinä kun menin töihin, tuntui siltä kuin olisin ollut lomalla. Mietin että "ei hitto, tästä saa vielä palkkaa.." ja sain rentoutua töissä - ja PAREMMALLA palkalla. Että terve vaan, olen vaatekaupassa töissä! Suosittelen kaikille paskaduunissa kituuttaville. Olin ihan ihmeissäni pari viikkoa tauoilla, kun sai olla ihan rauhassa.. Oikeastaan ensimmäiset 3min meni ihan hyvin ja sitten ihmettelinkin, että mitäs sitä nyt vielä tässä tekisi. Ja saa käydä vessassa, oh. Helkkari, mitä luksusta.

Vaikka haluaisinkin olla aina se positiivisesti ajatteleva ihminen, iloinen ja rento, en ole ollut viime aikoina oma itseni ollenkaan. Oikeastaan aikoina on tuntunut siltä, että olen kadottanut itseni täysin. Olen katkeroitunut työtilanteeseeni tuossa "oikeassa" työpaikassani, jossa minua kustaan silmään ihan satasella ja annan heidän niin tehdä hymy naamallani. Omaa tyhmyyttäni oikeastaan, joten ei kai pitäisi edes valittaa. Joka tapauksessa tilanne on seuraava:
- minulla ei ole VIELÄKÄÄN työsopimusta kahden vuoden työssäolon jälkeen (ei kuulema ole mahdollista)
- töitä on yksi vuoro viikossa tai kuusi, muttet voi koskaan tietää
- työvuorot tulevat kyllä kuukaudeksi eteenpäin, mutta 1-2 päivän varoitusajalla
- kaikesta siitä huolimatta, ettei minulle muka voi kirjoittaa sopimusta, sinne on palkattu uusi työntekijä, paremmilla tunneilla kuin mitä minulla on
- tes:in mukaan "ylimääräiset" tunnit kuuluisi tarjota minulle, koska olen vakkari osa-aikainen
- teen pari vuoroa lukuunottamatta joka kuukausi pelkkää iltavuoroa
- minulla ei ole kokonaan vapaita viikonloppuja ellen erikseen pyydä
- koska minulla ei ole työsopimusta, en saa minulle kuuluvia lomia (4vkoa kesällä 2vkoa talvella)
- jos haluan pitää lomaa, se on täysin minulta pois (ei korvausta)
-työtehtäviä olisi vähintään kahdelle, mutta joutuu silti olemaan yksin

Lisäksi tietenkin työnantajasta riippumattomat tekijät vituttaa, kuten:
-narkkarit
-juopot
-pelottava sijainti
-inhottavat asiakkaat
-tappelu asiakkaiden kanssa joka ikisestä asiasta
-jatkuva kiire
-stressi

Jos olisi varaa, ottaisin loparit ihan tähän paikkaan. Luulen, että kuitenkin pitäisi ensin turvata oma toimeentulo, eikä vain suinpäin lähteä lätkimään. Oma mielenterveys ehkä kaipaisi sitä ensimmäistä vaihtoehtoa. Oma mielenterveys ehkä kaipaisi jotain suurta irtiottoa tästä elämästä.

Välillä vaan tuntuu siltä, ettei millään jaksa.