Netistä löytyy yhtä sun toista. Nyt löysin aivan älyttömän jutun Iltalehden sivuilta kun joku oli käynyt itkemässä käytetyistä kengistä, joita ei ollut voinut palauttaa. Vielä parempaa läppää on tästä aiheesta käyty keskustelu samalla sivustolla. Onhan näitä palauttajia aina, mutta miksi itkeä lehdelle, jos ei saa palautettua KÄYTETTYJÄ kenkiä? Eikö maalaisjärkikin jo sano, että tuotteen on oltava myyntikunnossa jos sen meinaa saada palautettua? Myyjän käytökseen en ota kantaa, koska vihaiset asiakkaat saattavat sanoa mitä tahansa asiakaspalvelusta, eikä jutussa ole annettu myyjän ottaa kantaa näihin väitteisiin. Tietenkin, jos nauraminen päin naamaa on totta, niin onhan se toki törkeää.
Asiakaspalautteesta voin sanoa sen verran, että jos on jossain sellaisessa paikassa töissä, missä sen voi saada kirjallisena, se on yleensä ihan huippujuttu, saa tietoa niin hyvistä kuin huonoistakin hetkistä, sekä niistä mitkä asiakas on nähnyt täysin eri tavalla kuin myyjä tai vierestä katsovat kollega. Itsestäni joskus kirjoitettiin esimiehelleni (sekä hänen esimiehelleen) palaute, jossa asiakas oli nähnyt tilanteen aivan eri tavalla kuin kuin minä. Hän muunmuassa väitti minun heittäneen hänen vaihtorahansa lattialle, kun oikeasti käteni osui pöytään rahojen ojentamishetkellä ja kolikot tippuivat kädestäni lattialle, jota tietenkin pahoittelin. Ja jos edessäni ei olisi ollut se koko tiski, olisin tullut etsimään kolikoita hänen kanssaan sieltä lattialta. Mutta asiakas on aina oikeassa, as you know ;)
Sain myös joulun alla suoraa palautetta eräältä vanhemmalta rouvalta, joka päätti veikkauslappujensa kanssa säätää tovin jos toisenkin siinä tiskillä, kun en tajunnut että hän ei ollut vielä lopettanut pelaamistaan. En siis tajunnut, koska hän ei voinut mitenkään tätä minulle kertoa, ei edes vastaamalla jotain kysymykseen "saisikos olla muuta?", joten hiljaisuuden oletin tarkoittavan sitä, että hän aikoo seuraavaksi maksaa. Sain tuhahtelut "No onpas kiire" ja "onpas huono palvelu" ja muut perussetit, mutta rouva ei ilmeisesti tajunnut itsekään, että siinä oikeasti oli se kiire ja piti ripeästi toimia, koska jonossa oli lähemmäs kaksikymmentä ihmistä hänen jälkeensä. Ja myös valitettavasti hänen kohdallaan tiputin kolikon karkkihyllyn päälle (josta kuitenkin nostin sen hänen käteensä ja pahoittelin) ja hänkin tuhahteli minun heittelevän kolikoita törkeästi. Eikö ihmiset oikeasti näe eroa vahingon ja tahallisen välillä?
Tuohon palauttamiseen vielä palatakseni... Ollessani ruokakaupassa töissä, ihmiset yrittivät välillä palauttaa mm. maitopurkkeja, pakasteita ja jogurtteja. Siis hei..???? Kerran yritin asiakkaalle selittää, miksei hän voi palauttaa voipakettia, jonka hän on ostanut kaksi päivää sitten. "Jääkaapissahan se on minullakin ollut, ei kylmäketju ole voinut katketa!!!"
Tekisikö mieli ostaa ruokaa, mitä joku on säilyttänyt pari päivää kotonaan?
