Unta palloon

Oon viime aikoina ollut ihan korviani myöten rakastunut, nimittäin nukkumiseen. Kuulostaa ehkä vähän oudolta, mutta kun on todella kauan taistellut unettomuuden ja nukahtamisvaikeuksien kanssa ja sitten yhtäkkiä pystyykin nukkumaan, tunne on aivan mahtava. Muutos johtuu joko siitä, että olen ollut kipeänä (ja olen edelleen) tai sitten tuo "unta tukeva lääkitys" on alkanut viimein toimia. Voi toki myös olla, että elimistö on niin uupunut pitkään jatkuneesta unettomuudesta, että se ottaa vähän takaisin.

Oli mikä oli, on ollut aivan mahtavaa vihdoin nukkua. Ahdistus nukkumaanmenosta on kadonnut ja olen alkanut jopa odottaa sitä, kun ei ole tarvinnut enää hetkeen viettää öitä tuntikausia sängyssä pyörien vaan olen saanut unta jopa puolessa tunnissa. Ihan kuin normaalit ihmiset!

Viime aikoina myös olen nähnyt tavallista enemmän unia tai ainakin muistanut niitä enemmän. Viime yönä mm. joku ämmä murtautui mun kämppään ja taistelin sitä vastaan mopilla. (WTF??) Toissa yönä tapasin jonkun exäni hoidon, joka oli malliesimerkki teinipissiksestä (kertoo varmaan siitä miten ihmeissäni olen ollut tuon miehen naismausta), samana yönä myös päädyin seurustelusuhteeseen tuon miehen kanssa ja alta aikayksikön jätin oman onnensa nojaan ja jatkoin tyytyväisenä eteenpäin.

Tuo kotiin murtautuminen on sellainen toistuva aihe unissani. Mistä lie alitajuisista ongelmista tai stressistä kertoo. Usein myös näen sellaisia unia, missä joku aina käy kämpässäni kun en ole paikalla ja jättää jotain jälkiä käynnistään. Toisinaan olen muuttamassa ja sitten siinä uudessa kämpässä aina joku käy omilla avaimillaan.. Älkää perkele tulko mun kämppään, mulla on moppi!

Luulen, että alitajuisesti olen ollut niin stressaantunut kaikesta viime vuoden puolella sattuneista epäonnisista jutuista, että käsittelen niitä unissa, vaikken toki asioiden "oikeilla nimillä". Tai mistä minä tiedän, en minä ole mikään psykologi tai uniasiantuntija. Joitain juttuja on tapahtunut, mitä en ehkä ole käsitellyt itseni kanssa tarpeeksi, mutta uskon siihen, että aika parantaa. Käsittelen sitten murtautumisunien kautta jos ei muuta. Pitäs vaan saada vaikka pesäpallomaila niihin uniin mukaan, niin olisin vähän uskottavampi.

Kauniita unia ja vahtikoiran kuvia!

Kipeenä on kiva olla

Oon ollut kipeenä lauantaista asti ja alkaa kyllä pikkuhiljaa kyllästyttää kotona himmailu. Olen diagnosoinut itselleni keuhkoputkentulehduksen, joten pitäisi varmaan mennä oikealle lääkärille... Vihdoinkin. Saisikohan samalla kertaa hoidettua kaikki muutkin mitkä on rästissä, kuten verikokeet, nukahtamiseen tarkoitetut lääkkeet ja mitä näitä nyt on..

Olin tänään töissä, vaikka vähän lämpöjä olikin. Virhe! Se vähän vaikeuttaa elämää kun olo ei ole mikään mahtavin, huimaa ja vähän väliä yskii kuin viimeistä päivää... Jos sitä vaikka sinne lääkäriin tallustelis huomenna. Katsotaan.

Kuumeen ansiosta oon nähnyt viime päivinä mitä jännittävimpiä unia. Olen meinannut mm. kuolla monin eri tavoin hapenpuutteeseen, oppinut että kun kieli puutuu unessa, voi kaataa vettä suoraan kurkusta alas ilman mitään nieleskelyjä, olen palannut vanhaan työpaikkaani ja kyräyttänyt entisen pomoni alkoholismista ja töissä juopottelusta.. Olen myös muuttanut pari kertaa ja paniikissa herännyt kotoani ihmetellen mitä teen täällä ja miten olen tänne joutunut. Normisettiä.

Tänään musta taas tuntui että mä rakastan sitä miestä. Sitten mä ajattelin, että "hei, se ei sua halua ja se on vaan hyvä juttu" ja mä uskoin. Ja sit olin taas ihan okei.