Haluan mm. kaiken.

Olen varmaan jonkinasteinen himohamstraaja, kun kaikkea pitää saada eikä mitään voi heittää pois (ainakaan helpolla). Joskus muutama kuukausi sitten tein pienen vaatekaapin siivouksen ja heitin ensin pari muovikassillista vaatteita roskiin ja osan vein varastoon odottamaan kirpparia. Saanen kysyä, että mitähän kirpparia? Toivossa on kuitenkin hyvä elää. Tuolloin päätin, etten shoppaile enää samaan tahtiin kuin ennen, sillä vaatteita nyt ainakin luulisi olevan ihan tarpeeksi. Päätöstä kesti pari kuukautta ja sitten olenkin jatkanut ihan samaan malliin ;) Pitäähän nuorella naisella olla kivoja vaatteita. Khih.

Minusta tuntuu, että nettikaupat pitäisi kieltää minulta, sillä ne aiheuttavat eniten "ongelmia".  Muutama hetki Asoksella ja ainoa kommentti mitä pystyn laittamaan kaverille mese-keskusteluun on: "I'm going crazy on ASOS."

Tälläinen pieni sekoaminen tapahtui tuossa tämän viikon alussa ja tilasinkin Asokselta pari mekkoa ja hametta, ei siis kovin paha. Tilasin myös Brandosilta *kröhöm* neljät kengät. (mihinkähän lie mahtuvat..) Hennesiltä tilasin jo edellisellä viikolla ja onnekseni palautin suurimman osan. Lisäksi kävin myös Nellyssä ihailemassa kaikkea, mutten tilannut mitään! VOITTO! Kyllä minä sinnekin vielä ehdin, mutta olevinaan säästelen rahojani vielä hetken.

Nettishoppailun ongelmien lisäksi minulla on tällä hetkellä:
-asuntokuume
-koirakuume
-matkakuume
-hurja halu muuttaa ulkomaille

Olisi unelmien täyttymys löytää joku ihana asunto, jonka saisi laittaa mieleisekseen ja se olisi vielä ihan ikioma (sekä pääsisi naimisiin pankin kanssa). Himoshoppaajan rahatilanne vaan ei taida antaa periksi tällaiselle, valitettavasti. Jos käy niin, että voitan tämän illan lotossa sen 7,4 miljoonaa, niin sitten. ;)

Olen jo pidemmän aikaa haaveillut omasta pikkukoirasta. Eikä auta yhtään, että melkeinpä jokaisella bloggaajalla, kenen tarinointia seuraan, jonkunlainen söpöläinen pyörii jaloissa. Tämä haaveeni vaan ei ole toteutettavissa, ellen saisi jotain koiranhoitajaa ILMAISEKSI. Minulla ei yksinkertaisesti olisi aikaa huolehtia ja olla seurana tarpeeksi. Se pikkukaveri kuolisi ikävään ja tylsyyteen. Ystäväni sanoikin, että tarvitsen sellaisen omatoimisen koiran, joka osaa itse laittaa ruokaa ja käydä ulkona sekä käpertyisi kainaloon aina illan tullen ja pitäisi MINULLE seuraa.

Matkakuume minulla on joka vuosi tähän aikaan. Pakottava tarve päästä jonnekin eri maisemiin. Tällä hetkellä lähtisin matkalle ehkäpä niinkin eksoottiseen paikkaan, kuin Lontooseen. Ihan vain niiden shoppailumahdollisuuksien takia. Tykkään siitä paikasta ja siitä fiiliksestä siellä. Ihmiset ovat vain rennompia ja tulevat juttelemaan (eikä heidän tarvitse olla edes tuhannen päissään).

Muutto ulkomaille.. Se aina houkuttelee. Asuin hetken verran vuonna 2006 Lontoon vieressä olevassa pikkukylässä ja siitä asti on tehnyt mieli aina välillä lähteä muualle täältä koto-Suomesta. En haluaisi muuttaa kokonaan pois täältä, mutta vaikka vuoden jaksoissa voisi asua muualla, kyllä minulle kelpaisi. Sellainen piristää kummasti kun tapaa uusia ihmisiä, hengailee uusissa maisemissa, saa uusia kokemuksia.

Juuh, jään haaveilemaan.