(jep, se en ole minä, mutta ruumiinrakenne täysin sama)
Suonissa virtaa tällä hetkellä puhdasta sokeria ja kroppa on ottanut itseensä tästä ruokavalion muutoksesta keräämällä nestettä siihen malliin, että näytän raskaana olevalta naiselta.. Jee! Eipä uskoisi että vähän yli viikko sitten tälläkin tyttärellä näkyi sikspäkki :D
Tästä huolimatta odotan jo valmiiksi innolla ensi kauden alkua, enkä millään malttaisi junnailla mitään peruskuntokautta. Ymmärrän kyllä, että se on tärkeää ja nyt kuuluu rakentaa sitä pohjaa, mutta kun haluaisin vain päästä kisaamaan! Tarkoituksena on päästä normaalirytmiin ruokailussa taas tällä viikolla, olla rellestämättä koko kesää (vähän saa ;D) ja juosta pitempää lenkkiä useammin. Lisäksi kesään kuuluu terävyystreeniä kuulalla, jonkun verran lajia ja voimien keräilyä ensi kautta varten. Todennäköisesti teen myös paluun body pumppiin ja balanceen, koska se on vaan niin mukavaa. Lajillisesti pumpista on mitä ilmeisimmin vain haittaa, mutta tasapainoharjoitukset ja lihashallinta balancen tapaan luulisi olevan vain positiivista.
Suomi - Ruotsi-finaali oli kyllä herkullinen. Ruotsin ensimmäisen - ja ainoan - maalin jälkeen sykkeet olivat katossa ja tuntui, etten uskalla katsoa. Yhtä aikaa niin pelottavaa ja jännittävää, ettei pieni tyttö kestä moista. Loppu olikin sitten Leijonien juhlaa; hyvää peliä, kunnon tykitystä, tsemppausta, oikeanlaista joukkuepelaamista ja homma toimi ihailtavan hyvin, ilo oli katsella poikien peliä.
Sitten joku maailmanmestaruus.. Onhan näitä.. Aijai. Kyllä sai tippa linssissä* katsella kun Koivu kävi hakemassa pokaalin ja sai sen joukkueelleen tuoda hiplattavaksi. Ihanaa pojat - helvetin ihanaa..! Kiitos hyvästä pelistä, kyllä saa olla ylpeä. Kiitos myös Mertarannalle, peli ei ois sama ilman sitä.
----
* Oikeasti linssissä, piti nimittäin ihan laittaa lasit päähän jotta varmasti näkee missä kiekko pomppii
P.S. Onko Mikko Koivulla vaimoa? ;D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti