Rainbows and butterflies

Tänään saapui postiluukusta seuraavaa:

Cosmopolitan - jokanaisen raamattu (NOOOOT). En ole oikeastaan ihan varma, että miksi edes tilaan kyseistä julkaisua, kun ainakin viime aikoina se on ollut täynnä pelkkää .. noh.. paskaa. Ehkä minä uskon sokeasti, että se vielä ryhdistäytyy ja alkaa miellyttää minua enemmän. Pakko myöntää, että tällä kertaa lehdessä oli huomattavasti enemmän mielenkiintoisia juttuja kuin yleensä, ehkä sokea uskoni ei olekaan turhaa..?

Tuossa on kahdeksan "hyvän olon kuvaa" jotka kehoitetaan repimään talteen. Why not..? En tiedä toimiiko tuollainen oikeasti, mutta lehdessä kerrotaan että näitä on jopa tutkittu (mikä ei koskaan kerro mitään luotettavuudesta, mutta kuitenkin) ja merkitykset näille kuville ovat:
1. Sininen rauhoittaa ja lisää luovuutta
2. Vihreä nostaa mielialaa ja  tuo hyvää oloa
3.Tulen tai auringon katselu saa olon tuntumaan lämpimämmältä
4. Mitä leveämpi hymy, sitä enemmän vuosia on edessäsi.. (:D)
5. Sateenkaaria katselemalla pääsee makeanhimosta
6. Punaisen katselu auttaa keskittymään yksityiskohtiin
7. Maisemien katselu lisää empatiaa
8. Aivojumpalla rauhoitutaan (ja unohdetaan ikävät asiat)

Tämän takia vielä kerta kiellon päälle:

En tiedä teistä, mutta kyllä minun vaan tekee mieli suklaata... :D

Sitten toisiin aiheisiin, nimittäin RUOTSIIN. Eräs kehonrakennuksesta kiinnostunut tuttavani linkitti Body-lehden artikkelin, joka kertoi Ruotsin poliisin oikeudesta ottaa kenet tahansa mukaansa kadulta dopingtestiin, jos epäilee häntä doping-rikkeestä. Noissa kuntosaliratsioissa testeihin on viety naisia, koska heillä on ollut poliisin mielestä "aika isot olkapäät".
Siis onko tämä ihan tarpeellista? Eikö ihmisellä voi olla lihaksia ilman dopingia? Ja mistä tällainen vainoaminen on saanut alkunsa? Onko joku kukkahattutäti miettinyt, että katukuvassa on liian lihaksikkaita ihmisiä ja olisi paljon kivempaa, jos kaikki olisivat ns. laihoja läskejä? Voi vaan miettiä, että huvittaako treenata niitä olkapäitä, kun sinut saatetaan pidättää siitä hyvästä...

HEJA SVERIGE!

Oma treenaaminen oli tänään aivan ala-arvoista settiä, ei tarvitse pelätä olkapäiden kasvua tai mitään muutakaan. Hengenahdistusta ja huonoa hapenottokykyä havaittavissa... Joskohan se huomenna iskisi sen kuumeen päälle..? En tosin ole vieläkään luovuttanut viikonlopun suhteen. Tätä, jos mitä, voisi kutsua optimismiksi.

Lopuksi vähän vihreää. Kohoaako se mieliala, häh?!