keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Toistaiseksi elossa


Vähän erilaiset treenit tänään. Harvemmin sitä päätyy lihaskunto-osuuden sijaan ambulanssilla sairaalaan. Nyt särkee päätä enemmän kuin koskaan, oksettaa ja v*tuttaa. Olen myös hukassa, enkä tiedä mitä tehdä. Pitäisi varmaan päästä jollekin ihan oikealle lääkärille. Oikeastaan en vaan jaksa. HerCistelen hetken ja menen nukkumaan, katsellaan huomenna.

Sydänfilmin mukaan ei ole sydänlihastulehdusta ja sydämellä kaikki ok. Näillä mennään.

2 kommenttia:

  1. Kuulostanut hetken aikaa pahalta sulla :/ Positiivista on se, että sydän pelaa, että sen suhteen voi olla hyvillä mielin :)

    Pienellä kokemuksesta vastaavasta tilanteesta neuvoisin, että ulkoiset olosuhteet (unen laatuun vaikuttavat yms.) on kunnossa. Ja sen jälkeen se kaikkein vaikein osuus, eli antaa kropan levätä. Jos kyse on pitkäaikasesti kertyneestä alipalautumisesta, niin siihen ei auta mikään muu kun pitkäaikanen lepo. Se on vaikeaa, mutta pakko vain tehdä.

    Ja kannattaa sijoittaa omaan hyvinvointiin sen verran, että käy oikeesti asiantuntevalla lääkärillä joka näistä asioista ymmärtää :)

    Toivottavasti hommat lähtee selkiytymään!

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentista. Kuvittelin, että olen levännyt viime aikoina todella paljon. Epäonnistuneen leirin (jolla osallistuin tasan yksiin treeneihin, jonka jälkeen nousi lämmöt) pidin vähän yli 2 viikkoa lepoa. Sittenhän aloitin tositosi kevyellä setillä, ettei sykkeet edes nousseet korkealle. Tällä viikolla olen tehnyt yhden todella kevyen treenin ja eilen yhden normaalin.

    Pitää mietiskellä että mitä tässä nyt tekisi.

    VastaaPoista